Suomen oikeusjärjestelmän ongelma

Suomen oikeusjärjestelmällä on iso ongelma – ja se on tuomioiden lyhytkestoisuus. Vakavista rikoksista, esimerkkinä raiskaus, saa usein aivan liian vähän tuomiota. Ehdottoman vankeuden keskipituus raiskauksesta on kaksi vuotta ja ehdollisen 1,5 vuotta. Se on mielestäni naurettavan lyhyt aika vakavasta rikoksesta, mikä aiheuttaa uhreille elinikäiset traumat sekä paljon henkistä kärsimystä. Suomessa raiskaussyytteet jaetaan laissa vielä myös raiskauksen ja törkeään raiskauksen välillä. Raiskaus on aina törkeä ja tuomittava teko, eikä sitä voida jakaa ”tavalliseen” tai ”törkeään” tekotapaan.

Myös raiskauksen uhriksi joutuneet joutuvat kärsimään lyhyistä tuomioista. Vain 25% uhreista tekee asiasta rikosilmoituksen. Lyhyet tuomiot ovat nöyryyttäviä raiskauksen kokeneille. Vuoden parin ehdollinen tai ehdoton vankeus ei tuo oikeuta raiskauksen uhreille, jolle rikoksesta toipuminen on lähes aina koko elämän kestävä prosessi. Ehdollisen tuomion tai lyhyen vankeustuomion saanut ei edes välttämättä joudu ajattelemaan omaa ihmisarvoa loukkaavaa tekoa.

Hovioikeuteen asti viedyt tuomiot usein vielä lievenevät. Esimerkkinä mainittakoon tapaus, missä kaksi miestä raiskasivat huumatun 15-vuotiaan tytön Savonlinnassa vuonna 2012. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi toisen miehen yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus alensi 28-vuotiaan miehen tuomion 1 vuoden ja kahden kuukauden mittaiseen vankeuteen. Myös toisen 22-vuotiaan miehen tuomio aleni kahteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen kolmen vuoden sijasta. Myös korvaussuma pienentyi 3000 eurolla.

Tässä hovioikeuden tavassa lieventää tuomioita on suuri ongelma. Suurin osa raiskauksista lievenee, ja perusteena on usein rikokseen johtanut voimakas inhimillinen tunnetila taikka poikkeuksellinen äkkiarvaamaton houkutus. Lieventämisperusteita ei tarvitse edes tulkita oikeusturvasyistä varovasti ja niiden väljää määrittelyä voidaan pitää syytetyn etuna. Minkä takia hyvinvointivaltiossa lieventämisperusteita ei tarvitse määritellä? Tässä asiassa ollaan täysin syytetyn puolella, eikä asianomaisen. Suomessa pisin raiskauksesta saatu tuomio lähentelee kymmentä vuotta. Tämä tuomio annettiin useista törkeistä lapsiin kohdistuneista raiskauksista. Yli kuuden vuoden tuomioita annettiin vain noin kymmenelle raiskaukselle viidensadan tapauksen joukosta.

Luvut ovat hälyttäviä. Suomen kaltaisen oikeusvaltion pitäisi pystyä tuomitsemaan raiskaukseen syyllistyneet ihmiset kovemmin. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei anna oikeutta uhreille, vaan vähättelee rikoksia ja niiden vakavuutta. Raiskaus ei ole sama asia kuin veropetos, josta voi saada törkeässä tapauksessa huomattavasti enemmän tuomiota, jopa 4 vuotta. Ovatko kaikki ihmiset käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa vain niin julmia ihmisiä, että he lieventävät tai antavat lyhyitä sekä helppoja tuomioita rikollisille? Eivät ole. Syy on itsessään Suomen lainsäädännössä ja yleisestä tottumuksista, ettei vankilaan laiteta ketään pitkäksi aikaa. Olisi aika, että lainsäädäntöä ja tottumuksia uudistettaisiin. Raiskaukseen syyllistyneet ja siihen tuomitut eivät pysty toimimaan tavallisen yhteiskunnan jäseninä. Heidän paikkansa ei ole ehdonalaisessa, vaan lukittuna vankilassa neljän seinän sisälle. Tuomioiden pituuksiin pitäisi lisätä mahdollisimman nopeasti useita vuosia lisää. 

Lieventämisperusteet pitäisi määritellä tarkasti, eikä vedota heti syytetyn nuoreen ikään tai muuhun hetkelliseen tunnetilaan. Raiskaustuomioiden koventaminen myös parantaisi heti yhteiskuntamme tämänhetkistä tilaa. Rikolliset saisivat mitä he teoistaan ansaitsevat ja uhrit saisivat heidän tarvitsemansa tuen ja turvan. Uskon, että pitkällä aikatähtäimellä myös raiskaukset vähentyisivät, jos vastassa olisi aina yli vähintään 10 vuoden tuomio. -






Julkaisisin jutun jonkun nettilehden mielipidepalstalla, esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Sieltä sitä voitaisiin jakaa eteenpäin vaikka Facebookissa.