Jos
työikäinen kansalainen ei opiskele, käy töissä tai ota vastaan
tarjottuja työpaikkoja, ei ole oikeutettu valtion myöntämiin
tukiin, joita ovat muun muassa työttömyyspäiväraha,
toimeentulotuki ja työmarkkinatuki sekä yleinen asumislisä. Moni
tukia ilman vastiketta nostava henkilö ajattelee, että miksi olla
kiinnostunut työpaikoista tai koulutuksesta, kun ilman niitäkin
tulee toimeen? Jos esimerkiksi saa tukia 1500€/kk ja
välttämättömien kulujen jälkeen käteen jää saman verran kuin
sellaisella, joka tienaa kovalla työllä 1500€/kk, niin miksi
vaihtaa koko päivän vapaa kahdeksan tunnin työpäivään?
Kelan
takapihalla ei kasva rahapuuta, josta nämä niin sanotut
sosiaalipummit rahansa hakisivat. Etuudet, joita yhteiskunnan loinen
nostaa, revitään työssäkäyvien ihmisten palkasta. Miksi
tällaisella ihmisellä olisi oikeus saada korkeampi elintaso kuin on
ansainnut?
Sen
lisäksi, että työssäkäyvät ihmiset maksavat heidän ruokansa,
nämä loiset kuluttavat samoja verovaroin tuettuja palveluja ja
rakenteita kuin ne, jotka maksavat työllään ansaitakseen ne.
Loinen siis kuluttaa palveluja periaatteessa täysin maksutta. Miksi
valtion pitäisi auttaa niitä, jotka eivät auta valtiota vaan sen
sijaan kuluttavat sen palveluita ilman minkäänlaista hyvitystä?
Ratkaisuksi
näen vastikkeellisen sosiaaliturvan. Valtion tukia kaipaava
laitetaan tekemään jonkinlaista työtä, kuten siivoamaan julkisia
vessoja, haravoimaan pihoja tai keräämään roskia muutamaksi
tunniksi tukien vastineeksi. Kaikkien on kannettava kortensa kekoon.
Myös sinun.
Julkaisisin
kirjoituksen Helsingin Sanomissa, koska kirjoittamani asia on
ajankohtainen kaikkialla Suomessa, eikä vain esimerkiksi
Äänekoskella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.